sunnuntai 24. elokuuta 2014

Täydellinen 17. kesä


En oo ikinä tainnu kertoa tän blogin ideaa, ja koska mun viime postauksesta on melkein koko kesäloma aikaa niin ajattelin kertoa teille miks kirjotan tätä. 
Jokaisen elämässä on alamäkiä. Niistä selvitään ja joistain jää arpia. Tää on melkein kuin mun päiväkirja, johon mä haluan kirjottaa vain ne asiat jotka haluan muistaa. Never say that you're not a superhero, kertoo siitä. Siitä että sä unohdat ne hetket jollon haluut jäädä sänkyyn makaamaan ja muistat vaan sen kun alaikäisenä lauloit karaokea baarissa. Ja kun joku kysyy sua tekemään jotain ihmeellistä, vaikeeta tai kummallista, niin sä suostut, koska uskot siihen että se voi olla uskomaton kokemus ja tiedät että sä pystyt siihen.
Mun kesä meni loistavasti. Aluks pelkäsin että tästä ei tuu yhtä upeeta kuin viime kesästä tai sitä edellisestä, rima oli niin korkeella. Tästä syntyi kuitenkin taas yksi suuri unohtumaton muisto. Suuri kiitos siitä mun ainutlaatusille kavereille, festarikansalle, baarimikoille ja löysille portsareille. Auringolle, juhlille, duunifrendeille, loistavalle musiikille ja artisteille, uusille tuttavuuksille. Kaikille.
Sain duunipaikan WWF:ltä feissarina ja siitä alko mun unohtumaton kesä. Tutustuin heti alkuun moniin persoonallisiin tyttöihin ja poikiin, joilla oli jokaisella omat jutut mutta tultiin silti kaikki toimeen loistavasti. Näiden ihmisten kanssa päädyin baariin kerran jos viidennenkin. Onneksi mulla on ihania videoita näistä illoista. 
Juhannusta vietettiin Kiian kanssa Mäntyharjulla. Mummo tanssi kolmeen asti ja joku sukulainen nous jopa pöydälle, tästä sitte pääteltiin että oli meijän aika siirtyä Mäntyharjun "keskustaan" nuorten pariin. Siinä grillillä tutustuttiin uusiin ihmisiin ja aamulla saatiin kyyti Mikolta mökille. 
Tasa-arvoa kannatettiin Pridessa, jossa myös kypsänä 17-vuotiaana pääsin naurattamaan ihmisiä vetämällä heliumia. Oon tutustunu kesän aikana moniin hyväntekeväisyysjärjestöihin. Alle 18-vuotiaana ei toki voi kuukauslahjottajaks lähteä, mutta esimerkiksi Amnestyn työtä voi tukea allekirjoittamalla adresseja. Kaikki siis tykkäämään Amnestyn FB sivuista, että pysyy ajan tasalla ja voi 1minuutin vaivannäöllä muuttaa maailmaa.
Fiilis oli jo katossa ja Summer Up oli se joka sai mun kesäfiiliksen taas katon läpi taivaaseen. Teltassa asusteli Siiri ja Iitu mun kanssa ja muita tuttuja tuli vastaan monia. Pojat ui alasti ja värijauhetta lens päälavalla. Yöllä ei nukuttu ja uimaan tahtoessa ei portit estäny. Karri Koira & Ruudolf veti upeen shown, Uniikki soi taustalla kun safkattiin kebabia & Cheekin kanssa ei pystyny olla laulamatta. Festarielämä ois mun unelmaelämää. 
Onneks Summer Up ei ollu ainut festari, jonne pääsin! Blockfesteilla käytiin Kiian kanssa ja Emen hotellihuoneessa oli perjantain jatkot. Puol viideltä yöllä lähti juna Järvenpäätä kohti ja suihkun jälkeen matka jatku Dabin kanssa kaljakelluntaan. Siellä tutustuttiin brittiläisiin, joiden kanssa hypittiin sillalta alas ja tanssittiin. Kaisaniemen feissari bileissä tuli käytyä Datin kanssa ja siitä mun matka jatkui Kimille pelaamaan juomapelejä. 
Vuokrattiin tyttöjen kanssa mökki Vanhankylänniemestä, kun pelättiin että kesältä ei tuu tarpeeks loistavia muistoja. Oon tosi ahne elämän suhteen. Valittiin loistava päivä, koska koko mökkikylä oli täynnä jonku automiitin osallistujia. Popit soi koko yön ja meille grillattiin makkaraa sekä pihviä. Yöuinneilla käytiin tunnin välein ja joku talipää heitti mun mekon järveen, josta löysin sen aamukymmeneltä laiturin alta. 
Mulla oli myös pakkomielle lähteä Viroon ja sekin onneksi toteutui! Mukaan lähti Kiia, Luis, Joni & Kim. Siitä matkasta ei täällä blogissa voi paljoa puhuakkaan, vaikka siitä löytyy paljon kerrottavaa. Keskitytäänkin siis vielä näihin pieniin iloihin joita kesällä kohtasin: heppareissu perheen tyttöjen kanssa, yöuinnit ja kaivopuisto. Shoppailu ja tili täynnä palkkarahoja. Telttailu ja auringonotto. Legostarworsin pelaaminen sadepäivinä Teemun kanssa. Kulmakonditorian terassi. Avoauton kyydissä istuminen. Yölliset ajelut. Gingerin kanssa karaoken laulaminen. Järvenpään rantsu. Yölliset teamboxit ja kaikki kekkerit missä on tultu oltua. Vihreä paku. Taiteiden yö. Valkoset perhoset ja ohimenevät vaaleenpunaset katseet.

8 kommenttia:

  1. oikeeest mä r a k a s t a n sun blogia!!!!! Voinks saada sun elämän... :D

    VastaaPoista
  2. ihmisten pitäs kans arvostaa ja haluta elää tätä elämää, niin kun sä teet. Enkä tarkota et kaikkien pitäs elää sun elämää, mutta tarttua tilaisuuksiin, tehdä mahdottomasta mahdollista, ihan vaan mennä ulos ja elää. SÄ olet huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Et uskokkaan kuinka hyvä mieli tästä kommentista tuli :)

      Poista
  3. Oon koko kesän joka pv käyny kattoon joko ois tullu postausta! Ihanaa kun nyt tuli ja kiva postaus. Ite jotenkin odotan että kun vanhenee nii kesät paranee. Loppuen lopuks se on itsestään kiinni.. Mutta näistä tulee hyvä fiilis. Luin joku aika sitten sun ihan vanhoja postauksia ja niissä saman tyylinen fiilis vaikka jutut vähän muuttunukki xd

    VastaaPoista

Mieti mitä kirjotat! (: